Asolan VPK 70 vuotta!

Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen Asolan VPK ei vietä minkäänlaisia juhlia palokunnan täyttäessä tänään 70 vuotta.

Ohessa juhlapäivän kunniaksi hieman palokunnan alkutaipaleen historiakatsausta. Lähteenä on Asola - korvesta kyläksi kirja, jonka on koonnut Asolan historiikkitoimikunta. Palokunnan osalta historiakatsausta on tehnyt Reijo Pekanpalo.

Asolan Vapaaehtoinen Palokunta ry perustettiin Rekolan Työväentalolla 4.3.1951. Perustamiskokouksen kutsuivat koolle Eero Lehtimaa, Fredrik Juslin, Karl Toivonen ja Martti Rajala. Kokouksessa oli läsnä 18 henkilöä.

Kokouksessa laadittiin Suomen Yleisen Palokuntaliiton mallisääntöjen pohjalta perustettavalle palokunnalle säännöt.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Karl Toivonen, sihteeriksi Tarmo Rahkonen, taloudenhoitajaksi Eino Malen sekä jäseniksi Jaakko Elokivi ja Kauko Lehtinen. Palokunnan päälliköksi valittiin Eero Lehtimaa ja varapäälliköksi Fredrik Juslin.

Palokuntamme kunnioittaa perustajajäseniään suuresti. Ilman heidän panostaan yhdistys olisi jäänyt perustamatta ja Asolan alaosasto olisi toiminut Rekolan VPK:n yhteydessä, kuten se oli muutaman vuoden jo ennen oman palokunnan perustamista tehnytkin.

Sodan loputtua oli maassa kova asuntopula. Eduskunta hyväksyi lain perheellisten  rintamasotilaiden asuttamisesta siten, että naimisissa oleville rintamamiehille oli mahdollisuus saada asuntotontti ja rakennuslainaa valtiolta. 

Kesällä 1947 oli Helsingin pitäjän seurakunnalta pakkolunastetulle 36 hehtaarin alueelle muodostettu 13 asuntoviljelystilaa ja 98 asuntotonttia sekä 4 yleistonttivarausta, joten asuttaminen pääsi alkuun jo syksyllä 1947.

Kylän rakennusvaiheessa kaikissa papereissa oli nimi Kyrkoby. Kylälle haluttiin oma nimi ja tielautakunta sai ehdotuksia, joista eniten kannatusta sai nimi Asola. Nimi sisälsi silloisen asuntohallituksen nimilyhenteen ASO. Helsingin maalaiskunta hyväksyi nimiehdotuksen ja teiden nimet, jotka olivat kaikki puuston nimiä.

Palokunnan perustamisen jälkeen anottiin tontti, jossa oli kalustovaja yhdessä kulmassa. 28.4.1951 palokunta teki sammutussopimuksen Helsingin maalaiskunnan kanssa. Hankittiin pumppuruisku ja kaksi raivauskirvestä. Naapuripalokunnat myivät tai lainasivat peruskalustoa, kuten letkuja ja suihkuputkia.

Maaliskuussa 1952 valmistui asolalaisen E.M.Lehtosen piirrustukset komeasta palokunnantalosta juhlasaleineen ja näyttämöineen. Sekä Palosuojelurahasto että kunta pitivät taloa ylimitoitettuna, joten hankkeesta luovuttiin. Supistettujen piirustusten pohjalta aloitettiin palokunnantalon perustuksien kaivaminen. Monien vaiheiden jälkeen talo valmistui syyskokoukseen 1958.

5.6.1953 saapui Puistolan VPK:lta ostettu paloauto palokunnan päällikkö Eero Lehtimaan ajamana kylään.

Palokunnan historiassa nuorisotoiminta on ollut vahvaa. Vähän perustamisen jälkeen vuonna 1953 valittiin poikaosastolle johtajaksi Paul Kortman, joka luotsasi 22 poikaa. Vuonna 1958 perustettiin tyttöosasto, joka oli tiettävästi valtakunnan ensimmäinen. Sittemmin osastot yhdistyivät nuoriso-osastoksi.